Liikuntapaikkojen hoito kunnissa

Liikuntapaikkojen hoito kunnissa kyselytutkimuksen tulokset löytyvät oheisesta tiedostosta.

Kyselyyn vastasi lähes 150 kuntaa ja kaupunkia.

Kyselyssä selvitimme liikuntapaikkahoitajien sijoittumista kunnan organisaatiossa. Mahdollisen organisaatiosiirron motiivia, onnistumisia ja kehittämiskohtia.

Selvitimme myös liikuntapaikkahoitajien koulutusta sekä toiveita lisäkoulutukseen.

Kysyimme myös onko kunnissa tehty kunnossapidon mitoitusohjelmia liikuntapaikoille tai laatuarviointeja.

Kiitos kyselyyn osallistuneille. 

Tutkimuksen raportti luettavissa kokonaisuudessaan ao. linkin kautta

Johtopäätökset

Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mikä on tällä hetkellä kuntien motiivi, jos tai kun halutaan siirtää liikuntapaikkojen kunnossapito liikunnan- ja vapaa-ajan sektorilta tekniseen toimeen tai ulkoistaa liikuntapaikkojen kunnossapito. Toisaalta kyselyn avulla haluttiin saada lisätietoa siitä, että mikäli liikuntapaikkojen kunnossapidon siirto on jo kunnassa tehty, niin miksi näin on tehty ja onko se ollut toimiva ratkaisu. Ja kolmanneksi oli mielenkiintoista kuulla liikuntapaikkahoitajina toimivien työntekijöiden koulutustaustoja ja laatuasioita kunnissa.

Kyselyn vastausten perusteella liikuntapaikkahoitajia on eniten kunnissa sijoitettuna teknisen toimen alle (54% vastanneista), toiseksi eniten liikuntatoimen alle (37% vastanneista) ja muutamassa kunnassa oli liikuntapaikkahoitajat ulkoistettu eli sijoitettu yksityisen toimijan alle (3,8% vastanneista). Kysely ei ottanut kantaa siihen, että miten kunta oli päätynyt nykytilanteeseensa. On tiedossa, että joissain kunnissa asiaa on jumpattu vuosien saatossa edes ja takaisin eli välillä liikuntapaikkahoitajat ovat toimineet teknisellä puolella ja välillä liikuntatoimen puolella.

Niistä kunnista, missä liikuntapaikkahoitajat ovat tällä hetkellä teknisen toimen alla, oli 64% pieniä alle 10 000 asukkaan kuntia, joissa toimii vastausten perusteella alle 2 liikuntapaikkahoitajaa (43%) tai 3-10 liikuntapaikkahoitajaa (44%). Ainoastaan 5% suurista yli 50 000 asukkaan kunnista sijoittaa tällä hetkellä liikuntapaikkahoitajat teknisen toimen alle.

Kyselyyn vastanneista 148:sta kunnasta 16% kertoi pohtivansa liikuntapaikkojen hoidon siirtämisetä liikuntatoimelta muulle toimelle. Vastaajista 51 henkilöä eli 31% kertoi, että siirto on jo tehty tekniselle toimelle. 12% vastaajista kertoi siirron jo tapahtuneen ulkoistamalla toiminta, ja näistä suurin osa eli 65% oli pieniä alle 10 000 asukkaan kuntia, selviää vastauksista. 26% vastaajista kertoi myöskin, että siirtoa ei ole pohdittu eli se jää vanhalle paikalleen liikuntatoimen alle.

Kyselyn vastauksista saimme esille yhden selkeän motiivin siirtämisen syyksi. Suurin syy siirtämiselle oli vastausten perusteella resurssit (38%). Seuraavaksi suurimpina syinä vastaajat listasivat taloudelliset syyt (21%) ja laadulliset syyt (20%).  Muiksi motiiveiksi vastaajat listasivat mm. Organisaatiouudistuksen, teknisen johtajan (silloinen) ymmärtämättömyyden todellisuudesta, järjestöjen tukeminen/aktivointi, johtaminen, pienen organisaation laajojen tehtäväkuvien yhteensovittamisen sekä ns. hybridimallin mihin on vaikuttanut kunnan strategia, talous, laatu ja resurssit.

Yksi liikuntapaikkojen hoidon laatuun vaikuttava tekijä on työntekijöiden koulutustausta. Koulutustaustan tuloksista selvisi, että noin puolessa kunnista oli alle kaksi koulutettua liikuntapaikkahoitajaa (53%). Niissä kunnissa missä oli 21 tai enemmän liikuntapaikkahoitajia oli melkein kaikki myös koulutettuja. Vastausten perusteella 20 kuntaa työllisti yli 21 liikuntapaikkahoitajaa ja niistä 17 vastasi liikuntapaikkahoitajien olevan koulutettuja.

Kysyttäessä liikuntapaikkahoitajina toimivien työntekijöiden tutkintoja selvisi, että liikuntapaikka-alan ammattitutkinnon suorittaneita oli liikuntapaikkahoitajista 37%. Liikuntapaikkojenhoitajia sekä liikuntapaikkamestareita oli vastanneista kunnista 25%:ssa. Muita koulutuksia oli 25%:ssa kunnista. Muita koulutuksia olivat mm. puutarhuri, ammattikoulu, kiinteistönhoitaja, joitain lyhyempiä kursseja käyneitä ja erittäin paljon työssä oppineita. Koulutuksen merkitys on syytä pitää jatkossakin esillä, kun halutaan tehdä laadukasta työtä liikuntapaikkojen hoitamisessa.

Liikuntapaikoille on tarjolla laatuluokitukset sekä apua liikuntapaikkojen hoitosuunnitelmien ja mitoitusohjelmien tekemiseen. 46% vastanneista kertoi liikuntapaikkojen hoitosuunnitelman olevan hyvällä mallilla ja 29% vastanneista kunnista kertoi hoitosuunnitelman olevan suunnitteilla. 35% vastaajista kuitenkin toivoi apua liikuntapaikkojen hoitosuunnitelman tekemiseen. Liikuntapaikkojen kunnossapidon mitoitusohjelmaa ei ole tehty 60%:ssa kunnista ja sen tekemiseen apua kaipasi 36% vastaajista, joka osaltaan kuvastaa sitä, että liikuntapaikkojen kunnossapidon mitoittamisessa on parantamisen varaa.

Liikuntapaikkojen hoitamisen laadun takaamiseksi ovat erilaiset koulutukset sekä ohjelmat tarpeen. Liikuntapaikkojen hoitosuunnitelmien ja mitoitusohjelmien tekemiseen kaivatun avun lisäksi tuli paljon toiveita erilaisista työntekijöiden lisäkoulutusmahdollisuuksista mm. uusien lajien liikuntapaikkojen hoitamiseen liittyvät koulutukset kuten skate, parkour ja skoottaus sekä taitoja ylläpitäviä koulutuksia liittyen turvallisuuteen ja tietojärjestelmiin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kunnan koko vaikuttaa liikuntapaikkahoitajien sijoittumiseen (teknisen toimen, liikuntatoimen tai ulkoistettu tai muu järjestely). Tuloksista nähdään, että pienissä alle 10 000 asukkaan kunnassa resurssit pystytään pitämään järkevinä, kun liikuntapaikkahoitajat ovat teknisen toimen alla tai osittain ulkoistettu (tai kokonaan). Talous ja laatu toimivat myös suurena motivaattorina sille, että liikuntapaikkahoitajat sijoittuvat teknisen toimen alle tai ovat osin tai kokonaan ulkoistettu. Voitaneen myös todeta johtopäätöksenä, että suurissa yli 50 000 asukkaan kunnissa resurssit toimivat hyvin siten, että liikuntapaikkahoitajat ovat osa liikuntatoimea. Tuloksista selvisi, että yli 50 000 asukkaan kunnissa 76% liikuntapaikkahoitajajista oli sijoitettu liikuntatoimen alla. Ainoastaan neljässä näistä suurista yli 50 000 asukkaan kunnista (21:stä) liikuntapaikkahoitajat ovat teknisen toimen alla. Yhdessä 21:stä yli 50 000 asukkaan kunnassa on siirrytty takaisin tekniseltä puolelta liikuntatoimen alle (Joensuu).