Lausunnot

Päiväys 16.1 

Lausunto: Liikunnanohjauksen perustutkinnon perusteiden luonnokseen

Suomen Liikunnan Ammattilaiset haluaa nostaa kaksi kokonaisuutta, mitkä liikunnanohjauksen perustutkintoon olisi tärkeä lisätä työelämän valmiuksia silmällä pitäen.

Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry ehdottaa, että liikunnanohjauksen perustutkintoon lisätään seuraavat opintokokonaisuudet:

1.Liikuntaolosuhteista huolehtiminen

Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n näkemyksen mukaan liikuntaolosuhteista huolehtiminen kuuluu kaikille liikunta-alalla toimiville. Liikuntapaikka-alan ammattitutkinnon sisällöstä olisi mahdollista räätälöidä opintokokonaisuus liikunnanohjauksen perustutkintoon. Erityisesti kunnissa liikunnanohjaus työtä tekeviltä odotetaan ymmärrystä liikuntapaikoista, niiden kalustamisesta, huollosta ja suunnittelusta, turvallisuutta ja esteettömyyttä unohtamatta.

 2. Liikunta-alan eettinen koodisto

Parhaillaan on valmistumassa liikunnan toimialalle ammattieettiset ohjeet. Ammattietiikalla tarkoitetaan ammattialan yhteistä näkemystä siitä, millainen ammatillinen toiminta on oikeaa ja hyvää ja milloin toimitaan virheellisesti. Ammattieettisissä ohjeissa kuvataan ammattikunnan sopimat yhteiset eettiset ohjeet ja periaatteet toiminnalleen. Työelämän tarpeita tarkasteltaessa ammattieettiset ohjeet ovat tärkeä ottaa mukaan liikunnanohjauksen perustutkintoon.

 Näillä täydennyksillä Suomen Liikunnana Ammattilaiset ry katsoo, että uudistus on tärkeä ja koulutus antaa alan uusille ammattilaisille työelämässä vaadittavan perustason.

 Johanna Manninen, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry

Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n lausunto valtion liikuntaneuvoston olosuhdejaostolle liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjaluonnoksesta.

Päiväys 23.2.

Liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjan luonnoksen alkusanoissa todetaan, että suomalaisen liikuntakulttuurin vahvuus on monipuolinen liikuntapaikkaverkosto ja liikkumiseen kannustavat luonto-olosuhteet. Liikuntapaikkarakentamisen avustaminen on ollut vuosikymmenten ajan keskeinen osa valtion liikuntapolitiikkaa.

Liikuntahallinnon ja -johtamisen työtehtävien kannalta katsottuna liikuntakulttuurin skaala on laajentunut. Resurssien kohdentamis- ja priorisointikeskustelu paikallisella tasolla osoittaa tämän hyvin. Yhteiskunnan tukea toivotaan esimerkiksi eri lajien seuratoimintaan, kaupunkiympäristön liikkumismahdollisuuksiin yleisesti, liikkumattomuuden ehkäisemiseen, urheilutapahtumiin ja rakentamiseen. ’Liikuntaa’ on hyvin monenlaista riippuen keskustelijasta ja intressipiiristä.

Keskustelu kulminoituu myös eri tavalla tulkittuihin käsitteisiin ja termeihin kuten ’harrastaminen’, ’kilpailu’ ja vaikkapa ’ammattimainen urheilu’. Tilanteesta ja termeistä riippuen esimerkiksi lasten ja nuorten liikunta on ollut välillä harrastamista ja välillä taas tavoitteellista kilpailua.

Myös liikuntapaikka-käsite on laajentunut perinteisistä liikuntapaikoista (yleisurheilu- ja pallokentät, liikuntasalit jne.) moniin uudentyyppisiin liikuntapaikkoihin, kuten erilaisiin ulkoliikuntapaikkoihin (ulkoilu- ja retkeilykohteet, kuntoportaat, skeittipaikat jne.). Uusia liikuntapaikkoja, mm.  lähiliikuntapaikkoja, maastopyöräilyreittejä ja frisbeegolfratoja, toivotaan lisää vanhojen rinnalle.

Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry edustaa kuntasektorin liikunta-alan ammattilaisia, kuten liikuntajohtajia, liikunnanohjaajia ja liikuntapaikkojen hoitajia. Kuntien merkitys ja rooli liikuntapaikkarakentamisessa on ensiarvoisen tärkeä. Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry toivoo, että liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirja näyttää selkeän suunnan suomalaiselle liikuntakulttuurille ja kuntien liikuntapalveluiden roolille liikuntapaikkarakentamisessa. Kuinka kuntien liikuntapalvelut vastaavat jatkossa kasvavaan olosuhteiden tarpeeseen?

Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry näkee tärkeänä ekologisesti kestävän kehityksen liikuntapaikkarakentamisessa. Uusiomateriaalien käyttö ja puurakentaminen ovat keinoja, joilla vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia. Ympäristötietoisuus on siirrettävissä sanoista tekoihin tiedottamalla, kouluttamalla ja tukemalla uusia ekologisia liikuntapaikkaratkaisuja.

Yhdenvertaisuus liikuntalaissa ohjaa voimakkaasti liikuntapaikkarakentamista ja liikuntalaissa on huomioitu sukupuolten tasa-arvon periaate. Yhdenvertaisuusperiaate sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ei liikuntapaikkarakentamisessa kuitenkaan toteudu. Esimerkiksi tyttöjen suosima ratsastus ei saa juurikaan julkista tukea liikuntaolosuhteiden kehittämiseen. Myös suuri osuus naisten harrastamista suosituista lajeista (ryhmäliikunta, fitness, kuntosaliharjoittelu) tapahtuu yksityisissä yrityksissä. Julkinen rahoitus ei kohdistu yksityisten yritysten liikuntapaikkoihin. Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry toivoo kiinnitettävän huomiota sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen myös liikuntapaikkarakentamisessa.

Yhdyskuntasuunnittelun eri vaiheissa on keskeistä kehittää poikkihallinnollisia toimintatapoja, jotta liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden näkökulmat tulevat yhä paremmin huomioitua kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa.

Keskeisenä liikuntapoliittisena tavoitteena on korostettu 2000-luvulla liikunnan aseman vahvistamista osana kuntien strategista suunnittelua ja hyvinvointi- ja terveyspoliittisia toimenpiteitä. Liikunnan edistämisessä ja liikuntapaikkojen kehittämisessä on kuitenkin suuria alueellisia ja kuntien välisiä eroja. Keskeisimpinä liikunnan edistämisen ongelmina kunnat ovat raportoineet hallinnon sitouttamisen pitkäjänteiseen liikunnan kehittämiseen, eri toimialojen yhteistyön jäsentymättömyyden sekä puutteet talous- ja henkilöstöresursseissa ja toiminnan laadunseurannassa. Suunta-asiakirjalla on mahdollista ohjata yhteistyötä ja liikunnan nostoa kuntien strategioihin.

Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry haluaa olla mukana kehittämässä suomalaista liikuntakulttuuria, mihin liikuntaolosuhteet linkittyvät olennaisesti. Me uskomme, että laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty liikuntapaikkaverkosto takaa ammattimaisen liikunnan ja seuratoiminnan elinvoimaisuuden!

Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry
Johanna Manninen, pääsihteeri